Kohteet

Vihreän kullan kulttuuritie kulkee Etelä-Savon halki nostaen esiin metsäkulttuuria, metsähistoriaa ja metsäsuhdetta käsitteleviä kiehtovia kohteita.

Reitin 16 kohdetta muodostavat yhdessä kiinnostavan kokonaisuuden kulttuuria ja luontokohteita. Eteläsavolaisten metsäsuhteiden kirjo ennen ja nyt nousee reitillä esille mm. uittoperinteen, talonpoikaisen puunkäytön ja puurakentamisen, vanhan sahateollisuuden, esihistoriallisten metsäkäsitysten ja metsän tarjoaman suojan ja terveyshyötyjen myötä sekä myös metsämaiseman merkityksessä kansallisen identiteetin rakennusaineena

Värikäs kuvitettu kartta Vihreän kullan kulttuuritiestä. Kartassa näkyy reitti keltaisella värillä, minkä vieressä oikeilla kohdilla näkyy myös kohdenumerot. Kohteet numeroineen on listattu kartan vasemmalla puolella. Reitin lisäksi kartassa näkyy lähialueita: vihreällä maa-alueet ja sinisellä vesistöt. Reitin varrelle on tehty myös värikkäitä graafisia piirrustuksia, mitkä kuvaavat kunkin alueen kohteita, esimerkiksi Mäntyharjulla on tukkia uittava hahmo, Ristiinan kohdilla kalliomaalauksia, Puumalan kohdalla laiva ja norppa, Sulkavalla kirkkovene ja Savonlinnassa Olavinlinna.

Kuvassa Vihantasalmen silta rannalta kuvattuna. Sillalla on kaksi isoa puukolmiota.

1. Vihantasalmella sijaitsee maailman pisin valtatiekäytössä oleva puurakennesilta. Vihantasalmi on myös Vihreän kullan kulttuuritien virallinen aloituspiste.

Kuva: Jere Hirvonen

Kuvassa Miekankosken kahvila-rakennukset vedeltä päin kuvattuna. Edustalla näkyy vettä ja veneenlaskupaikka.

2. Miekankosken läpi kuljetettiin puuta jo 1800-luvulla, ja uittotoiminta jatkui Mäntyharjun reitillä vuoteen 1975. Miekankosken uittomuseo esittelee uiton historiaa aidossa tukkilaisympäristössä.

Kuva: Jere Hirvonen

Ilmakuva Mäntyharjun kirkonkylältä. Oikeassa kulmassa näkyy Taidekeskus Salmela ja sen edustalla menevä Vihreän kullan kulttuuritie, mikä jatkaa matkaa kuvan halki. Kuvan vasemmalla puolella vesistöä ja metsää.

3. Mäntyharjun kirkonkylässä voi tutustua hirsi- ja puurakentamisen perinteisiin. Pitäjän kirkko vuodelta 1822 on Suomen suurin lamasalvosrakenteinen hirsirakennus.

Kuva: Jere Hirvonen

Kuvassa Pien-Toijolan talonpoikaismuseon nahka-aitta. Kuvan oikealla puolella näkyy päärakennuksen sisäänkäyntiä.

4. Pien-Toijolan talonpoikaismuseossa kävijälle avautuu talonpoikaisen puunkäytön moninaisuus koko laajuudessaan. Museon pihapiirissä on puurakennuksia 1600-luvulta 1800-luvun lopulle, ja se on valtakunnallisesti merkittävä talonpoikaiskulttuuriympäristö.

Kuva: Jere Hirvonen

Kuvassa Astuvansalmen kalliomaalauksia. Kalliomaalaukset näkyvät punaisella värillä kallioseinämässä. Kalliota ympäröi mäntyjä. Kuvan alareunassa keskellä pariskunta ihastelee kalliomaalauksia.

5. Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat yksi Pohjoismaiden suurimmista ja merkittävimmistä kalliomaalauskokonaisuuksista. Astuvansalmelta löytyy noin 80 esihistoriallista kuvaa.

Kuva: Visit Saimaa

Kuvassa Lietveden maisematie, joka kulkee Saimaan ympäröimänä. Tien molemmin puolin harvakseltaan koivuja ja saaria. Isompia maa-alueita kuvan oikeassa alakulmassa ja vasemmassa yläkulmassa.

6. Lietveden maisematie on yksi Suomen kauneimmista tienpätkistä. Näköalapaikalta avautuvat hienot maisemat yli sinisen Saimaan.

Kuva: Visit Saimaa
Kuvaaja: Jonne Vaahtera

Ilmakuva, missä näkyy Puumalan silta kokonaisuudessa. Molemmin puolin siltaa näkyy metsää. Sillan edustalla kulkee laiva ja sillan toisella puolella uittolautta.

7. Puumalan saaret ovat oiva paikka perehtyä Saimaan perinteiseen saaristolaiselämään. Hyvällä tuurilla saattaa näiltä vesiltä bongata myös saimaannorpan.

Kuva: Matti Vainikka

Kuvassa Syrjäsalmen kalliomaalaukset punaisella värillä kallioseinämässä.

8. Syrjäsalmen kalliomaalauksilla voi nähdä pilkahduksen esivanhempiemme metsä- ja luontosuhteesta. Kallioon ikuistetut hahmot ovat lailla suojeltuja muinaisjäännöksiä.

Kuva: Jere Hirvonen

Kuvassa Karjulanmäen kivikirkko, minkä uumeniin kulkemassa kolme ihmistä metsän keskellä.

9. Karjulanmäen kivikirkko on jääkaudella mannerjäätikön paikalle kuljettama valtava siirtolohkare. Entisajan ihmisille se on onkaloineen ja jykevine seinineen tuonut turvaa.

Kuva: Jere Hirvonen

Ilmakuva Pisamalahden linnavuoresta. Linnavuori on kivinen kallio, missä kasvaa harvakseltaan puito. Kallion ympäröi takaa metsä ja edustalla vesistö.

10. Pisamalahden linnavuori suojasi aikoinaan ihmisiä vainolaisten hyökkäyksiltä. Nykyihminen vaikuttuu linnavuoren huipulta avautuvista maisemista.

Kuva: Jere Hirvonen

Kuvassa Sulkavan Suursoutujen soutustadioni. Edustalla portti, minkä yläosana on vanha kirkkovene. Taustalla näkyy punaisia rakennuksia. Kuvan vasemmalla puolella kirkkoveneitä rivissä rannalla ja vesistöä.

11. Sulkavan soutuja on järjestetty vuodesta 1968 lähtien. Kesätapahtumassa luonnossa liikkumisen ilo yhdistyy suomalaiseen puuveneperinteeseen.

Kuva: Jere Hirvonen

Ilmakuva Vilkaharjulta, missä näkyy Vilkaharjulla kulkeva tie. Tie on kuvan keskellä ohut harjutie, minkä molemmin puolin vesistöä. Kuvan taustalla näkyy metsää ja vesistöä.

12. Vilkaharju on geologisesti merkittävä eteläsavolainen maisema. Vilkaharjun luonnonsuojelualueen poluilla pääsee tutustumaan alueen luontoon ja metsien käytön historiaan.

Kuva: Sulkavan kunta

Ilmakuva Savonlinnan keskustasta. Edustalla olavinlinna ja vesistöä.

13. Savonlinna on tunnettu oopperakaupunki. Saarille rakennettu kaupunki ja sitä ympäröivät järvet ja metsät tarjoavat myös luonnon ystävälle paljon elämyksiä.

Kuva: Savonlinnan kaupunki

Kuva Savonlinnan matkailusatamasta ilta-auringossa. Edustalla vesistöä. Laiturissa on kolme vanhaa höyrylaivaa odottamassa risteilijöitä.

14. Savonlinnan laivaliikenne. Höyrylaivat muistuttavat ajasta, jolloin vesireitit olivat Saimaan saariston asukkaiden ensisijainen kulkuväylä. Tämän päivän ihmisille höyrylaivaristeilyt tarjoavat mahdollisuuden päästä Saimaan aalloille.

Kuva: Savonlinnan kaupunki

Ilmakuva Punkaharjun harjutiestä. Keskellä kuvaa menee ohut maakaistale, missä mäntyjen ympäröimä tie. Molemmin puolin maakaistaletta vesistöä.

15. Punkaharjun kansallismaiseman tunnusmerkkejä ovat pitkien mäntyjen reunustama kapea harju ja sitä ympäröivät järvet. Hienojen maisemien lisäksi Punkaharjulta löytyy monipuolisia luonto- ja kulttuurikohteita.

Kuva: Savonlinnan kaupunki

Ilmakuva Putikon kylästä. Kuvan vasemmassa kulmassa muutama punainen talo ja kylän päätie. Oikeassa reunassa rautatie, minkä toisella puolen vanha saha-alue.

16. Putikossa voi tutustua 1800-luvun lopulla perustetun sahalaitoksen ympärille kehittyneeseen kyläyhteisöön ja sen kauniisiin puurakennuksiin.

Kuva: Jere Hirvonen

Reittiehdotukset

Vihreän kullan kulttuuritien voi ajaa päästä päähän tai pienen osan kerrallaan. Matkailutie on kokonaisuudessaan 250 km mittainen. Reitin päästä päähän ajamiseen kannattaa varata hyvin aikaa, jotta ennättää pysähdellä, ihastella maisemia sekä vierailla matkailutien kohteissa. Matkailutie on mahdollista ajaa myös pienemmissä osissa kerrallaan. Tukikohdaksi tällöin sopii hyvin esimerkiksi Mikkeli tai Savonlinna. Valokuvaaja ja vaikuttaja Kanerva Jääskeläinen,…
Lue lisää reittiehdotuksista

Reittiehdotukset